Kuinka pitkään ihminen pärjää ilman unta?

Kuinka pitkään pärjäät ilman yöunta?

Uni on yksi elämän perusvälttämättömyyksistä samoin kuten syöminen ja juominen. “Jos eläin on nukkumatta yli 21 päivää, se saa elinpysähdyksen ja kuolee”, kertoo tohtori Bradley Vaughn Pohjois-Carolinan yliopistosta.

Uni on otettava vakavasti, koska se vaikuttaa kaikkiin ihmiskehon prosesseihin. Jo vuosisatoja on tiedetty unen palauttavat vaikutukset – öisin kehomme lepää, latautuu ja polttaa vain hyvin vähän kaloreita. Nykyään tieteen kehityksen ansiosta ymmärretään paljon enemmän kehon monimutkaisista toiminnoista kuten hormonivaihteluista, aivon prosesseista sekä muistin palautumisesta, jotka kaikki tapahtuvat yön aikana.

‘Olen neurologi, joten olen hieman puolueellinen, mutta yleisesti ottaen uni on yhtä tärkeää mielenterveydelle kuin se on fyysiselle terveydellekin. Kehomme tukee aivojen ja mielen toimintoja, ja molemmat vaativat hyvää yöunta,’ selittää Vaughn. 

Pisin ajanjakso, jonka ihminen on pärjännyt ilman unta, on 11 päivää. Tämän jälkeen ihmiskehossa alkaa ilmenemään psykoosin kaltaisia oireita. Tämä on äärimmäisin esimerkki unettomuuden haittavaikutuksista, mutta jokainen meistä on joskus kokenut ärtyneisyyttä, kun edellinen ilta on venynyt pitkälle yöhön.

Lyhyt yöuni vaikuttaa itseemme ja läheisiimme

Tutkimuksemme valossa näyttää siltä, että väsymyksen aiheuttamat jännitteet tuntevat nahoissaan myös läheisemme. 28 prosenttia kyselyymme vastanneista sanoi, että huonosti nukuttu yö lisäsi merkittävästi ärtymystä henkilökohtaisissa ihmissuhteissa.

Koska uni on yksi elämämme perusvälttämättömyyksistä, kukaan ei varmasti tarkoitukselliseti jätä yöunia väliin tai lyhennä niitä merkittävästi. Kuitenkin nykyajan elämä joskus aivan huomaamattakin saa meidät itse sabotoimaan yöuntamme. Meillä kaikilla on sisäinen kello, vuorikausirytmi. Siihen vaikuttavat muun muassa keinovalo, matkustaminen, aktiivisuutemme sekä syömistottumuksemme.

 

Tutkimus: The Science of Sleep, 2016
Tutkimuskumppanit: TEMPUR & Raconteur
Tutkimuksessa mukana olleet maat:  Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja Australia.
Tutustu tutkimukseen: http://rcnt.eu/aaf